AVI tappaa taas!

Loppi. Kuva otettu 7.1.2019. Poliisi suoritti kotietsinnän 9.1.2019 epäillyn eläinsuojelurikoksen perusteella, otti kiinni ja vangitutti omistajan. Kuvan koirat ja 31 muuta hyväkuntoista koiraa ammuttu brutaalisti kituen poliisin toimesta 28.1.2019 ”menettämisseuraamuksen turvaamiseksi”.

7.6.2020

Lokakuussa 2017 Porin kaupungin silloinen valvontaeläinlääkäri tuli työparinaan toimivan terveystarkastajan kanssa kotiimme, ja määräsi ”Eläinsuojelulain 44 §:n tarkoittamana kiireellisenä toimenpiteenä Koivusen yli 220 tuotantokania ammuttavaksi ja kuusi kissaa vietäväksi väliaikaiseen hoitoon. Kanien tappamisessa avusti kaksi LSAVI:n läänineläinlääkäriä.

Sitten paljastui, että mieshenkilö, joka molemmat toimenpiteet suoritti, oli terveystarkastajan aviomies, ja tapahtunut näyttää todennäköisin syin olleen LSAVI:n suojeluksessa ja avustuksella suoritettu virka-aseman väärinkäyttämisrikos (RL 40 Luku 7 ja 8 §).

Tapahtumista on suoritettu poliisin esitutkinta, ja syytteiden nostamista on odoteltu viime syksystä.

Olemme yrittäneet kiltisti hiljaa odotella, vaikka olemme todistaneet miten väärinkäytöksiä tehneitä viranhaltijoita suojellaan ja miten räikeän laittoman perseilyn annetaan jatkua.

Nyt se ei ole kuitenkaan enää mahdollista, koska tiedossamme on että LSAVI:n läänineläinlääkäri Karoliina Hämäläinen ja Uudenkaupungin valvontaeläinlääkäri Suvi Moisala suunnittelevat alkavalle viikolle vastaavanlaista tilan vyörytystä ja eläinten tappamista

Hämäläinen on suunnittelemansa tilanvyörytyksen valmistelussa käyttänyt vastaavanlaisia temppuja kuin omassa asiassamme koimme. Asianosaiselta on muun muassa yritetty estää asian saattaminen valituksella hallinto-oikeuteen olemalla antamatta päätöstä korjausmääräyksistä, jotka ensimmäisen tarkastuskäynnin jälkeen vaan kerta toisensa jälkeen ”jäävät voimaan” ilman valituskelpoista päätöstä. Joistakin korjausmääräyksistä määräaika niiden täyttämiseen oli umpeutunut jo ennen päätöksen antamista.

Poliisista ei ole kansalaiselle apua näissä tilanteissa. Poliisista on vain virka-apua ”eläinsuojelijoille”. Komisario antaa kumileimasimena sellaisen virka-apumääräyksen, jota ”eläinsuojelija” vain kehtaa pyytää, ja partio vain tottelee määräyksiä. Meidän kokemamme rikokset olisi estetty sillä, että komisario olisi tehnyt työnsä ja miettinyt onko valvontaeläinlääkärin määräämille toimille ESL:n mukaisia edellytyksiä. Komisarion tulee tietää, koska ESL:llä on poliisille annettu täsmälleen vastaava toimivalta kuin virkaeläinlääkärille.

Suomen eläinsuojeluviranomaiset toimivat kuin rikollinen moottoripyöräkerho. Ylimpänä täysjäseninä ovat AVI:n läänineläinlääkärit. Nämä ovat asemassa teettää prospect-asemassa olevilla kunnan valvontaeläinlääkäreillä vaikka minkälaisia laittomuuksia, jotka päätöksen allekirjoittava ja siten vastuussa oleva valvontaeläinlääkäri joutuu perustelemaan.

Helppo ja tyypillinen perustelu läänineläinlääkärin vaatimille rajuille toimille on ”huonokuntoiset eläimet”. Tämä on myös perustelu, josta hallinnon asiakas joutuu myöhemmin vastaamaan eläinsuojelurikossyytteen muodossa. Sana sanaa vastaan –tilanteessa epäilty häviää oikeudessa virkaeläinlääkärille 100-0. Jos epäilty on maatalouden harjoittaja, joka saa maataloustukia, tuomiota seuraava tukien takaisinperintä tuhoaa talouden, ja elämän.

Hyvistä suorituksista (tai räikeistä väärinkäytöksistä kärähtäessään) kunnan valvontaeläinlääkäri voi päästä probationary-asemaan vs. läänineläinlääkäriksi, kuten oman asiamme valvontaeläinlääkäri, ja hänen edeltäjänsä häntä ennen. Tapauksemme terveystarkastajan työparina toimiminen näyttää pätevöittävän näihin kuvioihin.


LSAVI ON SUOJELLUT PORIN VÄÄRINKÄYTÖSTEN TEKIJÖITÄ SEURAAVIN TAVOIN:

Valitimme Turun hallinto-oikeuteen 30.11.2017 vedoten muun muassa terveystarkastajan esteellisyyteen ja muihin räikeisiin lainvastaisuuksiin. Kun Turun hallinto-oikeus pyysi valituksemme käsittelyä varten valvontaeläinlääkäriltä HLL 36 §:n tarkoittaman lausunnon, hallinto-oikeuden pyytämättä LSAVI antoi 16.1.2018 kolmen eläinlääkärin voimin oman lausuntonsa valvontaeläinlääkärin tueksi.

Kaksi lausunnonantajaa olivat tappotoimiin osallistuneet läänineläinlääkärit. Kolmas oli Jani Soini, jonka nimenomaisena virkavastuun alaisena tehtävänä on käsitellä kunnallisen eläinsuojeluviranomaisen toiminnasta tehtävät kantelut. Soini on siis se henkilö, johon kansalaisen tulisi voida ottaa yhteys epäillessään joutuneensa epäasianmukaisen tai jopa lainvastaisen menettelyn kohteeksi eläinsuojeluasiassa. Eläinsuojeluviranomaisen toiminnan lainmukaisuuden valvonta Lounais-Suomessa on näissä käsissä. Toisin sanoen, sitä ei ole.

LSAVI oli ollut hyvin incognito Koivusen asiassa tähän asti. Ilmeisesti lausunnon antamista varten LSAVI:n täytyi avata Koivusesta asiakasrekisteri ja valvontatiedot Eviran Elite-tietojärjestelmään, minkä LSAVIn Marjo Groth (tai joku hänen tunnustaan käyttävä henkilö) teki 11.1.-12.1.2018. Valvontaeläinlääkärin tarkastuskertomuksista koostettiin jälkikäteen sekava selostus, jossa valheellisesti esitettiin Koivuselle  ”annetun ESL 42 korjausmääräyksiä”, jotka seuraavalla tarkastuskäynnillä ”pysyvät voimassa” ja tappopäivänä ”ovat edelleen voimassa”. Koivusen pihassa olleet tarkastuskertomuksessa mainitut neljä koiraa muuttuivat neljäksi kissaksi ilmeisesti siksi, että terveystarkastajan aviomiehen ostopalvelulaskuissa oli kissoja. Siltä varalta, että joku ei-korruptoitunut viranhaltija saattaisi ottaa Koivuseen yhteyttä, ”Koivusen” puhelinnumeroksi kirjattiin kahteen eri kohtaan Porin valvontaeläinlääkärin virkakännykän numero.

Kun valituksemme tuli Porissa tietoon, siellä haluttiin valvontaeläinlääkäristä eroon. 18.2.2018 Porin kaupunki ryhtyi etsimään valvontaeläinlääkärille sijaista 1.4.2018 alkaen. Valvontaeläinlääkäri itse siirtyi näillä antamillaan näytöillä LSAVI:in läänineläinlääkäriksi. Tämä ei ole tapahtunut ilman päällikköeläinlääkäri Soinin hyväksyntää.

Porin kaupungin eläinlääkintäyksiköllä ei ollut mitään ongelmia maksaa viranhaltijansa terveystarkastajan aviomiehelle 2804,70 euroa, jotka tämä 23.11.2017 laskutti ostopalveluistaan. Tilintarkastaja ei kuitenkaan tykkää, joten heti ongelmallisen valvontaeläinlääkärin siirryttyä LSAVI:in, Porin kaupunki laskutti myös ongelmalliset kulut (toisen kerran) 24.4.2018 päivätyllä laskullaan LSAVI:lta. Ensimmäinen laskutusyritys joulukuussa 2017 oli epäonnistunut, oletettavasti asian räikeiden lainvastaisuuksien takia.

Tällä kertaa LSAVI:n läänineläinlääkäri Tea Ahtelo hyväksyi terveystarkastajan aviomiehen kulut maksettavaksi valtion eläinsuojelumäärärahoista asiatarkastuksessa 4.5.2018. Taustalla saattoi vaikuttaa se, että kun valvontaeläinlääkäri ja terveystarkastaja 2.10.2017 ensimmäisen kerran ilmestyivät pihaamme, se tapahtui kolme arkipäivää sen jälkeen kun Koivunen oli 26.9.2017 kysynyt Ahtelolta mahdollisuutta tuotantokaneja koskevan eläinkuljettajaluvan saamiseen.

Mutta LSAVI:llakin on, oletettavasti, tilintarkastajat. Siispä Ahtelo edelleen 11.6.2018 ilmoitti Koivuselle, että LSAVI aikoo periä Koivuselta kiiretoimien kulut. LSAVI:n 14.6.2018 päivätyn laskun liitteenä olevista laskutusasiakirjoista oli mustalla tussilla peitetty terveystarkastajan aviomiehen nimi ja varmuuden vuoksi myös kilometrikorvauksesta ilmenevä asuinkaupunki, josta henkilöllisyyden olisi saattanut päätellä.


Turun hallinto-oikeus aikanaan ratkaisi valituksemme 19.3.2019 todeten terveystarkastajan esteellisyyden ja valvontaeläinlääkärin päätösten aineellisen lainvastaisuuden. LSAVI, jonka lakisääteisenä tehtävänä PITÄISI olla oikeusturvan ja perusoikeuksien turvaaminen,  päätti valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaatia sitä eräiltä osin kumottavaksi.

Asian esittelijäksi LSAVI:ssa ryhtyi kanien tappamiseen osallistunut läänineläinlääkäri, joka oli ja on itse rikoksesta epäiltynä asiassa ja siten täysin esteellinen osallistumaan sen käsittelyyn.

Teimme esteellisyysväitteen KHO:ssa. LSAVI:n seuraavaan lausumaan esittelijäksi oli vaihtunut Ahtelo, joka oli täysin varma ettei alkuperäinen esittelijä ole yhtään esteellinen. Osoitukseksi tästä vakuuttuneisuudestaan, Ahtelo antoi lausunnon, jonka sisältö oli käytännössä sanatarkasti kopioitu kanintappajaläänineläinlääkärin valituksesta KHO:een ja 16.1.2018 Turun hallinto-oikeudelle allekirjoittamasta lausunnosta.

Porissa koronakaranteenin rikkomisesta epäiltyä pubinpitäjää kiinnostanee tieto siitä, että asiaa LSAVI:ssa käsittelevä alkoholitarkastaja Heikki Mäki on ollut ”johtajan sijaisena” molemmissa LSAVI:n KHO:een lähettämissä asiakirjoissa varsinaisena allekirjoittajana. Jos villasukantuoja on viranhaltija, moitittavaa tuskin löytyy.

”Ompa kamalaa!”, saatat sanoa. Vitut. Tämä oli vasta prologi. Nimittäin:

Lopen koirasusitapaus oli ESAVIn läänineläinlääkärien kosto LSAVIn läänineläinlääkäreistä ja Porin eläinsuojelusta tekemästämme rikosilmoituksesta ja hallintovalituksesta

Kun Koivunen sai LSAVI:n 14.6.2018 päivätyn laskun liitteineen, laitoimme laskua koskien 18.6.2018 Ahtelolle sähköpostin, jossa ilmaisimme tietävämme räikeistä väärinkäytöksistä joita LSAVI:n laskuttamiin kuluihin liittyy.

Se mitä emme tienneet oli, että Kanta-Hämeessä sikäläisten eläinsuojeluviranomaisten tutkaan oli jo aiemmin joutunut Lopella koirahoitolaa pitävä nainen. Hassujen yhteensattumien vuoksi, ja koska eläinsuojeluviranomaisten välillä tieto kulkee etenkin silloin kun kansalainen ryppyilee, viranomaiset olivat erehtyneet pitämään kyseistä naista Tammisen siskona.

Kaksi päivää LSAVI:in tekemämme yhteydenoton jälkeen, ESAVI avasi 20.6.2018 loppilaisnaista koskevan asian, jota hoitamaan kävivät läänineläinlääkärit Jessica Löfgren-Eriksson ja Tanja Häkkinen.

Jessica Löfgren-Eriksson on pitkän linjan täyskaheli, joka on ilmeisesti opettanut puolen Suomen eläinsuojeluviranomaisille näiden yleisesti käyttämät itsekin soveltamansa laittomat menettelyt, joissa virkaeläinlääkäri ei anna valituskelpoista päätöstä, vaan tarkastuskertomuksessa ”harkitsee antavansa” ESL 42 § korjausmääräyksiä, joihin liittää jo tässä määräajan jota käytännössä odottaa noudatettavan. Kun valitusmahdollisuutta ei ole, ”määräykset” voivat olla miten mielivaltaisia tahansa. Pahimmillaan, kuten omassa tapauksessamme, kiiretoimia joilla eläimet tapetaan tai kiva hevonen viedään omistajaltaan jonkun paremman ihmisen talliin, saatetaan perustella sillä että valvontaeläinlääkärin vasta funtsailemia korjausmääräyksiä ei oltu noudatettu.

Tanja Häkkinen on Porin entinen monivuotinen valvontaeläinlääkäri ja oman tapauksemme terveystarkastajan monivuotinen työpari. Porin ympäristö- ja lupalautakunta on 30.10.2019 pitämässään kokouksessa asiakohtana § 118 käsitellyt tarkastustoimiston salassa pidettävää raporttia eläinlääkintäyksikön hankinnoista ajalla 1.1.2014-30.6.2017. Yksikkö ja ajankohta täsmää, ja raportti tuli käsittelyyn juuri kun virkarikosasiamme siirtyi syyteharkintaan ja virkavapaalla keväästä 2018 ollut tapauksemme valvontaeläinlääkäri oli 1.9.2019 irtisanoutunut itse virastaan.

Loppilaisnainen oli jo vuonna 2017 valittanut menestyksekkäästi Riihimäen valvontaeläinlääkärin Löfgren-Erikssonin ohjauksessa antamasta lainvastaisesta määräyksestä, jonka mukaan tämän tulisi vähentää koiramäärää.

Kun Löfgren-Eriksson 24.8.2018 antoi kaksi vähäistä korjausmääräystä hoitolan ilmanlaadusta ja yhteen pentutarhaan rakennettavasta auringolta suojaavasta katoksesta, loppilaisnainen yritti pyytää Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta turvaamistointa, jolla estettäisiin hänen eläimille tapahtuvan sama kuin mitä Häkkisen kaverit olivat tehneet Porissa ja kuolemanenkeli Löfgren-Eriksson lukemattomissa aiemmissa tapauksissaan. Koska määräysten täytäntöönpano oli laillisesti keskeytynyt valituksen vireilletulon myötä, hallinto-oikeuden mukaan naisella ei ollut oikeusturvan tarvetta.

Naisen pelkäämä ja ennustama eläinten joukkomurha tapahtui lähes tarkalleen puoli vuotta myöhemmin, Helsingin poliisin ja ESAVI:n yhteisellä toteutuksella.

Eräs yksityishenkilö oli omista motiiveistaan lähtöisin pyrkinyt Löfgren-Erikssonin kautta ilmeisesti hankkimaan loppilaisnaiselle eläimenpitokieltoa. Kyllästyttyään Löfgren-Erikssonin saamattomuuteen asiassa, yksityishenkilö järjesti Helsingin poliisiin vastaperustetun eläintutkintaryhmän tutkinnanjohtajalle ilmoituksen, jonka mukaan loppilaisnainen olisi piilottanut aidon suden tämän yksityishenkilön luo.

Komisario Anne Hietala otti mediaseksikkääksi havaitsemansa tapauksen yksikölleen, vaikka koko asiassa ei ollut minkäänlaista liittymäkohtaa Helsingin poliisin toimialueeseen. Kun Hietala järjesti kotietsinnät yksityishenkilön osoittamiin paikkoihin, Löfgren-Eriksson ja Häkkinen olivat mukana jonkinlaisena epämääräisenä ”virka-apuna” josta ei tehty sen enempää virka-apupyyntöjä kuin päätöksiä.

Hietala vangitutti loppilaisnaisen, takavarikoi tämän 35 koiraa perjantaina 25.1.2019 iltapäivällä ”menettämisseuraamuksen turvaamiseksi” ja maanantaiaamuna 28.1.2019 klo 9.00, ennen kuin nainen ehtisi saada takavarikkoasiaa vireille käräjäoikeudessa, ammutti takavarikoiduista koirista 33 mukamas ESL 47 §:n perusteella. Naiselta oli yritetty kysellä ESL 47 §:n soveltamisedellytyksiin viittaavia kysymyksiä kuulustelussa jo 15.1.2019, kymmenen päivää ennen takavarikkoa. Takavarikkoa, jota perusteltiin ”koirien katoilemisella” muualle hoitoon tilalta. Katoilemisella, joka tapahtui koska Löfgren-Eriksson oli kehottanut naisen miesystävää etsimään niille hoitoa muualta, jos niitä on liikaa tämän yksin hoitaa.

Hietala ja Löfgren-Eriksson tapattivat naisen koirat täysin suunnitelmallisesti, brutaalissa joukkomurhassa, jota oikein asiallisesti menneeksi kuvailleen tarkastuskertomuksen kirjoitti Löfgren-Eriksson, vaikka koirien lahtaamista oli ainoana eläinlääkärinä ollut todistamassa Häkkinen.

”Menettämisseuraamus” joka turvattiin liittyi ”tulevaan eläimenpitokieltoon”, jota syyttäjä oli Hietalan mukaan 22.1.2019 kertonut vaativansa. Näin maallikkona syyteharkinta näyttää tapahtuneen aika aikaisessa vaiheessa esitutkintaa, olletikin kun naisen tutkintavankeus jatkui puoleenväliin maaliskuuta.

Lain mukaan menettämisseuraamuksen (RL 17:23 a) koskien eläimenpitokiellon alaisia eläimiä määrää tuomioistuin, jos se ensin määrää eläimenpitokiellon (RL 17:23), jonka edellytyksenä on epäillyn tuomitseminen eläinsuojelurikoksesta (RL 17:14). Kun esitutkinnassa epäiltyä tulee kohdella syyttömänä (ET 4:2), idea vähän katoaa jos rikosepäilyä tutkiva poliisi ensimmäiseksi omavaltaisesti täytäntöönpanee menettämisseuraamukset.

Väitämme muuten, että apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen ei tehnyt väitettyä päätöstä koirien lopettamisesta. Väitämme myös, että asiassa on niin paljon salaisen pakkokeinon lainvastaista väärinkäyttöä, todisteiden väärentämistä ja valehtelua poliisin julkisissa tiedotteissa muun muassa lopetettujen eläinten muka ”huonosta kunnosta”, että Hietalan suojelemiseen ei kannata vaivautua.

Suosikkitemppuaan käyttäen, Löfgren-Eriksson ”harkitsi” 9.1.2019 kotietsinnän yhteydessä tekemältään eläinsuojelutarkastukselta ESL 42 §:n korjausmääräysten antamista määräajalla 14.1.2019 loppilaisnaiselle, joka vangittuna ei asialle olisi voinut juuri mitään tehdä, sikäli jos olisi 14.1.2019 päivättyä ja 16.1.2019 allekirjoitettua Löfgren-Erikssonin ”tarkastuspäätökseksi” nimeämää tarkastuskertomusta saanut edes tiedokseen.

Valituskelpoisen hallintopäätöksen Löfgren-Eriksson teki näistä harkitsemistaan korjausmääräyksistä vasta 14.3.2019, jolloin niiden kohteena olleet eläimet oli jo 1,5 kuukautta aiemmin tapettu tai muuten hukattu viranomaisten toimesta. Korjausmääräyksen määräaika oli absurdisti edelleen sama 14.1.2019, jota Löfgren-Eriksson aikanaan oli ”harkinnut”. Määräyksillä ei ole ollut mitään ESL 42 §:n tarkoittamaa tarkoitusta. Kyseessä on ollut Löfgren-Erikssonin jälkikäteen askartelema todiste ”eläinsuojelurikoksesta”.

Eläinsuojeluviranomaisen tai minkään viranomaisen toimivaltaan ei kuulu antaa takautuvasti voimaantulevia määräyksiä, joita asianosainen ei voi tätä ennen saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi siten kun PL 21 § takaa.

Jostain syystä ESAVI:n ylitarkastaja Liisa Norrilla ei ollut mitään vaikeutta puolustaa Löfgren-Erikssonin absurdia päätöstä hallinto-oikeudessa, kun nainen siitä valitti. ESAVI:lla ei ole ollut missään vaiheessa muutenkaan vaikeaa peitellä Löfgren-Erikssonin mielivaltaista sekoilua.

Tutkinnanjohtaja Hietalalla ei ole ollut vaikeaa esittää Löfgren-Erikssonin absurdia päätöstä todisteena esitutkintapöytäkirjassa.

Eikä syyttäjällä ole ollut vaikeaa esittää Löfgren-Erikssonin absurdia päätöstä käräjäoikeudelle todisteena törkeästä eläinsuojelurikoksesta.


Te haluatte epäillä. ”En halua uskoa. Ootta hulluja. Paranormaaleja. Toimittakaa viranhaltijan allekirjoittama kirjallinen tunnustus, sitten uskon.”

Okke. Sellainen löytyy tapausta koskevan esitutkintapöytäkirjan sivulla 282 Löfgren-Erikssonin todistajankuulustelusta:

Teemme paljon yhteistyötä eri alueiden kanssa ja tämä ________:n tapaus tuli meille Varsinais-Suomesta saamamme vinkin kautta, koska siellä _______:n veli on pitänyt hyvin vastaavaa tilaa, mutta hänellä oli runsaasti kaneja. Nämä ovat melko samanlaiset tapaukset ja tulemme luultavasti menemään samalla kavalla, sillä heidän oikeusavustajansakin on sama.

”Tuo on salassa pidettävää tietoa!” Stumppaa hanuriis, kyttä. Salassapitosäännökset eivät ole laissa sinun virkarikostesi peittelyä varten.

Mielestämme olisi aika että voitaisiin kokeilla sitä oikeusvaltiota.

Eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, valtiontalouden tarkastusvirasto, valtionvarainministeriö joka valvoo aluehallintovirastoja ja määrää Kuntalain 109 a §:n tarkoittaman selvityshenkilön asettamisesta… ja kuka vaan toimivaltainen, viranomaisia valvova ja siihen halukas taho:

Rukoilemme polvillamme, painakaa Hätä-Seis –tatti nyt pohjaan ennen kuin LSAVI:n roistot saavat taas uuden uhrin, ja lopettakaa niin kutsuttujen eläinsuojeluviranomaisten täysin käsistä lähtenyt käsittämätön mielivalta.

Moni mainituista läänineläinlääkäreistä on asian edetessä vähin äänin siivottu vahvuudesta, mutta uusia Hämäläisiä ja Moisaloita tuntuu löytyvän tilalle samoja väärinkäytöksiä jatkamaan.

Amerikan Yhdysvaltojen New Yorkista kuului viime syksynä uutisia, joiden mukaan 1990-luvulla superpoliisina tunnettu etsivä oli jäänyt kiinni siitä, että oli avustanut epäiltyjen tuomitsemista todisteita väärentämällä. Seurauksena oli että kaikki asiat avattiin uudelleen.

Jessica Löfgren-Eriksson ja tämän koulukunta on hankkinut lukemattomille uhreilleen eläinsuojelurikostuomioita, kun virkavastuulla toimivan läänineläinlääkärin sanaa ei tuomioistuimessa voita edes yhtenäisesti vastakkaista mieltä olevat kuusi maallikkoa ja toinen eläinlääkäri.

Kysymys kuuluukin: miten pääministeri Sanna Marinin Suomi sijoittuu oikeusvaltiona Trumpin Amerikkaan nähden?

Teemu Tamminen
Johanne Koivunen