Lähettäjä: Nevanpää Mari <mari.nevanpaa@pori.fi>
Aihe: Tarkastuskertomus 96/MN/2017 sekä kuuleminen 97/MN/2017
Päivämäärä: 24. lokakuuta 2017 15.58.29 UTC+3
Vastaanottaja: Johanne Koivunen <johanne.koivunen@xxx>
Hei Johanne Koivunen,
Ohessa 20.10.2017 tehdyn eläinsuojelutarkastuskäynnin tarkastuskertomus sekä kuuleminen asiaan liittyen.
Tarkastuskertomuksen liitteet tulevat omina sähköposteinaan tämän sähköpostin jälkeen.
Laita minulle kuittaus sähköposti, että olet saanut tämän sähköpostin, sekä liitteet sisältävät sähköpostit huomiseen 25.10.2017 klo 09:00 mennessä.
Terv. Mari Nevanpää
Tiistaina 24.10.2017 iltapäivällä virka-ajan päättyessä tulee tarkastuskertomus ja kuulemiskirje, sähköpostilla. Kuulemisaikaa annetaan maanantai-aamuun 30.10.2017 klo 9 asti. Kuulemisaikaa on siis kokonaista kolme arkipäivää, jos haluaa ja tarvitsee siihen vaikkapa asiantuntija-apua. Ja sekin edellyttää, että ihminen tajuaa sähköpostissaan olevan tällaisen näin vakava-aiheisen kuulemiskirjeen.
Tarkastuskertomus 96/MN/2017
Tämä tarkastuskertomus on erikoinen yhdistelmä tarkastuskertomusta 84/MN/2017 tarkastuskäynniltä 2.10.2017, tarkastuskäynnin 9.10.2017 havaintoja joista ei ole koskaan tehty erillistä tarkastuskertomusta (vaikka valvontaeläinlääkäri on näin luvannut ja sellainen täytyy tarkastuskäynniltä muutenkin tehdä) sekä jo kolmannen tarkastuskäynnin havaintoja käynniltä 20.10.2017 jonka tarkastuskertomus tämä niin kuin virallisesti kuitenkin on.
Valvontaeläinlääkäri kirjoittaa Tarkastuksen peruste -kohdassa: ”teimme uusintatarkastuskäynnin ensikäynnillä havaittujen puutteiden korjaantumisen todentamiseksi”. Valvontaeläinlääkäri siis edelleen käyttäytyy, kuin olisi antanut ne harkitsemansa määräykset velvoittavana päätöksenä, jonka noudattamista on nyt tullut valvomaan. Jo toisen kerran!
Olen 20.10.2017 artikkelissa kirjoittanut tarkastuskäynnin kulusta. Puutun nyt vain muutamiin räikeisiin ja hyvin tarkoitushakuisiin kirjauksiin sekä sitten muutamiin erityisiin kohtiin.
Taustaa, s. 1-2
”Tarkastusajankohta oli Koivusen ja Tammisen tiedossa”.
Olen edellisissä postauksissa kertonut miten olen valvontaeläinlääkärille ilmoittanut ettei hänen ehdottomansa päivä sovi minulle koska olen töissä. Kellonajasta ei ole edes puhuttu kun en ole ymmärtänyt päivänkään olevan lukkoon lyöty. Olin tosiaan jäänyt muutenkin sellaiseen käsitykseen että hän kirjoittaa minulle seuraavaksi päätöksen määräyksistä joita hän aikoo minulle antaa. Tämän hän lupasi minulle tehdä antamani vastineen jälkeen, ja tämä on lainmukainen ja asiallinen menettely. Vastineessa mielestäni kerroin varsin kattavasti että eläimiä hoidetaan ja että puutteet ollaan kyllä valmiita korjaamaan.
”Tamminen oli paikalla ja tavattuaan eläinsuojeluviranomaiset alkoi ripeästi jakamaan kaneille rehua sekä vettä”
Teemu oli hoitamassa kaneja eli jo jakamassa rehua ja vettä kun viranomaiset saapuivat kesken työnteon. Hän jatkoi rehun ja veden jakamista viranomaisten läsnäollessa siitä syystä että ehtii sen tehdä ennen iltavuoroon töihin lähtöä. Niin kuin normaalistikin tekee, eikä siitä syystä että nyt on viranomaiset pihassa ja pitää näyttää siltä kuin täällä hoidettaisiin eläimiäkin joskus ja jouluna.
Asiat voi kirjata monella tapaa, kyllä tässä on tietynlainen mielikuva haluttu antaa. Aivan kuten seuraavassakin:
”Koivunen ei aluksi ollut paikalla eikä vastannut puhelimeen. Kun Koivunen soitti takaisin, hän ei aluksi suostunut tulemaan paikalle tarkastuksen ajaksi. Kun valvontaeläinlääkäri ehdotti, että jos eläinten omistaja ei halua olla tarkastuksen aikana läsnä, kutsuu valvontaeläinlääkäri virkavallan paikalle todistamaan tarkastuksen kulkua, suostui Koivunen tulemaan paikalle.”
Lainaan itseäni tähän suoraan vastineesta jonka tulen kirjoittamaan tähän tarkastuskertomukseen (julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin):
”Valvontaeläinlääkärin tehtävä on antaa neuvoja ja opastaa. Olen varta vasten kysynyt [valvontaeläinlääkäriltä] läsnäoloni vaatimisesta tarkastuksen aikana ja miten sitä voidaan edellyttää koska olen töissä virka-aikaan. Nevanpää on kirjallisesti vastannut minulle, että valvonta voidaan suorittaa puuttuvasta läsnäolostani huolimatta. Saadessani 20.10. puhelun töihin en päässyt vastaamaan heti vaan soitin noin kolmen (3) minuutin kuluttua heti takaisin ([valvontaeläinlääkärin] soitto klo 10.35, soitin takaisin klo 10.38, onko oikeasti asiallista kirjoittaa etten vastannut puhelimeen ikään kuin minua ei saisi muka kiinni). Yrittäessäni kysyä, miksi [valvontaeläinlääkäri] on neuvonut minulle ettei läsnäoloni ole välttämätöntä, [valvontaeläinlääkäri] vain toistaa poliisin kutsumista paikalle tarkastuksen suorittamiseksi, ja tulkitsee totaalisen hämmennykseni ja epätoivoni tilanteesta kieltäytymiseksi saapua paikalle ja kirjoittaa, mitä edellä lainattu, tarkastuskertomukseen. On käsittämättömän törkeää jättää selventämättä näiden toimien prosessien käytäntöjä ja seuraamuksia, kun niistä on asianosainen yrittänyt nimenomaan etukäteen kysyä osatakseen toimia oikein. Miten maallikko voi tietää, milloin tarkastus voidaan suorittaa ilman eläinten omistajan läsnäoloa (2.10. ja 9.10.) ja miksi se 20.10. yhtäkkiä oli välttämätöntä ja poliisilla uhaten.”
Tarkoituksellisena ivana lisään nyt; eikö valvontaeläinlääkäri itsekään pidä itseään virkavaltana. Virkavallalla hän on toki nyt tarkoittanut sitä poliisia. En vastustellut tarkastukselle tuloa vaan sitä, etten ollut ymmärtänyt asiaa sovitun, ja jouduin kamalaan tilanteeseen sillä ihmisellä on velvollisuuksia olla työpaikallakin sovittuina aikoina, vai mitä.
Taustaa, Kanit (s. 2-3)
Muistatko mitä 2.10.2017 käynnin jälkeen laaditussa tarkastuskertomuksessa 84/MN/2017 luki? Sitä mitä siteerattiin sitkeästi lehdissäkin? ”Kaneja häkeissä taivasalla, vailla mitään säänsuojaa”
Ensimmäisen kuvan häkkirivistö oli siirtymässä eri paikkaan ja häkkejä oli samalla tarkoitus parantaa. Välistä oli jo viety häkkejä niin ettei rivit olleet enää ehjät ja yhtä suojaisat kuin aiemmin (häkit vastakkain). Esimerkiksi osan pressut olivat jo pahoin repeilleet ja olimme paikanneet katteita sitten muilla levyillä toistaiseksi minne ei pitkiä peltejä riittänyt. Kuten 2.10.2017 artikkelissa olen kertonut, rullapellistä oli tarkoitus rakentaa uusia kattoja.
Toisessa kuvassa on kahdeksan neliön tarhoja (osa jaettu kahteen 4 neliön osaan), ja tässä isossa 32 neliön kokoisessa kompleksissa ei tosiaan ole umpikattoa, se tuskin kestäisikään sellaista lumikuormaa. Talvisin näissä on kyllä ollut puiset kopit, mutta ne olivat monet niin lahonneet että esimerkiksi tässä kuvan tarhassa oli nyt vielä lokakuussa suuret muoviset laastipaljut koppeina. Tarhassa on 5 kania ja kaksi noita suuria laastipaljukoppeja. Umpiseinät myös kahdella sivulla tarhaa.
Kolmannesta kuvasta on hienosti rajattu umpikatto pois ja häkkihän jatkuu vielä tuon paneeliseinänkin takana.
Kuten kuviin viittaavien liitteen nimestä voi päätellä, kaksi edellä olevaa kuvaa on LAITUMELTA. Eli pellolta. Nämä ovat laidunhäkkejä, joita siirrellään heinällä kuten kakkoskuvasta hyvin näkyy, kanit ovat syöneet häkkien edessä olevan vihreän ja häkkejä siis siirretään kerran päivässä eteenpäin (kuvassa taaksepäin). Kuvat ovat itse asiassa aivan pellon ääripäästä, sadan metrin päässä pihapiiristä. Meidän pelto loppuu tuohon aivan noiden häkkien taakse, ja taustalla näkyvä pelto on jo naapurin maita eikä meidän kanien pitopaikkaa lainkaan.
Suurin osa kanitarhoista ja häkeistä sijaitsee kuitenkin välittömässä pihapiirissämme, eikä suinkaan täällä pellolla, jossa on vain laidunhäkit. Pihallamme ja kanilarakennuksen ympärillä kasvaa puolen vuosisataa vanhoja vaahteroita ja terijoen salavia. Piharakennusten ja asuintalon tarjoaman suojan lisäksi. Tätä pihapiiriämme ei voi mitenkään päin vahingossa kutsua ”aukeaksi, tuuliseksi paikaksi”.
Ensimmäisen kuvan vasemmassa reunassa olevan oranssin laidunhäkin kattopressu on lentänyt tuulenpuuskassa pois paikoiltaan. Koska kuva on otettu salaiselta tarkastuskäynniltä, en ole myöskään voinut korjata pressun asentoa välittömästi kuten aina teemme jos näin käy. Kuten kuvista näkyy, laitumellakaan olevat häkit eivät ole olleet ”taivasalla vailla mitään säänsuojaa”. Edellä olevat kuvat on otettu siis 2.10.2017, jolloin näin on valvontaeläinlääkäri väittänyt tarkastuskertomuksessaan 84/MN/2017.
Voin vakuuttaa, että sopuisien kaniryhmien kaikki jäsenet kyllä menevät samaan koppiin jos sinne haluavat mennä. Olen itse nähnyt, kuinka kuusikin kania tulee samasta kopista ulos samaan aikaan kun tarhan toinen koppi on ollut ihan tyhjänä.
Kaikesta huolimatta, lisäsimme pellon häkkeihin vielä toisetkin kopit, jotta valvontaeläinlääkärinkin mielestä kanit varmasti mahtuvat halutessaan suojaan. Mutta eihän sillä mitään merkitystä ollut. Tällä käynnillähän 20.10.2017 sanottiin sitten, ettei muovikopit kelpaa ollenkaan, vaan pitää olla jo jopa eristettyjä puisia koppeja ja että nekään kopit eivät edes riitä kun pitää olla se riittävän suuri, kuivana pysyvä tila, jolle taas ei saanut minkäänlaista järkiperäistä vastausta mikä on se riittävä. Ja kymmenen päivää tarkastuskäynnistä, viisi päivää tämän tarkastuskertomuksen saapumisesta, kanit tullaan ampumaan sillä niillä ei ole viranomaisten mielestä riittäviä säänsuojia talviasumiseen, satakuntalaisessa lokakuun säässä.
Havainnot kaneista 20.10.2017 (s. 4)
”Tamminen jakoi lämmintä vettä tarkastuksen aikana useisiin kanihäkkeihin ja monet kanit ryhtyivät heti vieraiden läsnöolosta huolimatta juomaan vettä ahnaasti.”
Teemu jakoi vettä koska se kuuluu normaalin kaninhoitoon ja sitä hän oli tekemässä kun viranomaiset saapuivat. Kanit olivat janoisia koska ne olivat juuri saaneet pellettimuodossa olevan rehun syödäkseen jonka Teemu oli hetkeä aiemmin jakanut. Kanit juotetaan rehunjaon jälkeen itsestäänselvyytenä koska kanit ovat silloin janoisia itsestäänselvyytenä. Vettä jaetaan niin että sitä myös jää kuppeihin myöhemminkin juotavaksi.
”Liitteen 3.6. 20.10.2017 Ulkoalueiden kanien kuvia kuvista 1, 80, 88 näkyy hyvin jäätyneet vedet, jotka on kipattu häkin ulkopuolelle.”
Ajatella mikä rikos. Yöllä on ollut ensimmäisiä kertoja nollassa ja vedet ovat jäätyneet. Kanit eivät siis ole illalla olleet edes janoisia. Sitten aamulla jäät on kipattu pois häkkien viereen, jotta kuppeihin on voinut kaataa sulaa vettä tilalle kaneille juotavaksi.
Havainnot koirista (s. 6)
”Molempien koiratarhojen maa-alueet olivat ulostekasojen täyttämät. Kun asiasta huomautettiin ja kysyttiin tarhojen puhdistusväliä tai koirien ulkoilutusta, Koivunen totesi, ettei tarhoja ole aikaan siivottu.”
Omasta mielestäni kyllä vastasin, että tarhoja ei ole ihan juuri äsken siivottu, enkä mielestäni väittänyt, ettei niitä lainkaan siivota.
”Koivusen mukaan koirille syötetään itsestään kuolleita kaneja sekä nappularuokaa.”
Tästä tekee mieli kyllä jo suutahtaa! En todellakaan ole väittänyt, tai sanonut mitään sinne päinkään, että koiramme ruokittaisi millään kuolleilla kaneilla. Läänineläinlääkäri kysyi ei koiriin liittyen, miten kuolleet kanit hävitetään. Oli kyse lähinnä kaninpoikasista, joita silloin tällöin kuolee. Vastasin että ne syötetään ketulle ja koirille. Toki koiratkin ovat joskus saaneet myös varta vasten lopetettuja kaneja ruoakseen, mutta mitään pääravintoa kanit eivät niille ole eikä tasan taatusti mitkään raadot.
Jos koirien ruokinnasta on kysytty, mitä kysymystä en itse kylläkään edes muista, olen varmasti vastannut että meillä syödään muun muassa NEUta ja muita koirille tarkoitettuja lihoja sekä myös kuivamuonaa, ja kaikenlaista muutakin kuten omien lintujen munat. Koska NEUta ei edes mainita, en usko että olen koirien ruokintakysymykseen koskaan vastannutkaan, sen verran pääosassa NEU meidän ruokinnassa oli. Nappulat lienee päätelty koiranruokasäkeistä asunnosta.
Havainnot kissoista (s. 6)
Kissoilla oli kyllä vapaa kulku koko talon asuintiloihin koiraporttienkin estelemättä, vaikka ne olivat jakaantuneet tarkastuksen aikaan kahteen tilaan, ylätasanteelle (2) ja alakerran keittiöön (3). Kuudes kissa oli piilossa. Ulkoilutarhaa, jonne on kulku kissanluukun kautta, ei ole viitsitty edes mainita. Ruokaa kissoilla oli, kuten eläinlääkäritkin havaitsivat, sekä ylä- että alakerrassa. Osa eläinlääkärien tavaran täyttämiä kuvia on otettu kylmältä kuistilta, mikä ei ole minkään eläimen pitopaikka eikä sinne ole kissoillakaan kulkua suljetun oven takaa.
”Kaikki kissanhiekkalaatikot olivat täynnä ulosteita kuva 11.”
Kissanhiekkalaatikoista, joita meillä oli useampikin, on tämä yksi ja ainoa kuva, ja se ei todellakaan ole ”täynnä ulosteita”. Kuivikkeena on puupelletti, ja jos koko laatikon sisältö näyttää keltaiselta muutamaa tummaa kakkaa lukuunottamatta, yrittääkö valvontaeläinlääkäri vaikka väittää että laatikko on sitten joka tapauksessa täynnä virtsaa jos ei sieltä kakkoja löytynytkään.
”Yläkerran tasanteella olevat kissat näyttivät sairailta: karva oli kuivakkaa ja vartalo laiha.”
Kuten kerroin tarkastuspäivän kulusta, valvontaeläinlääkäri ei ole paikan päällä esittänyt mitään huolta näistä kissoista, juttelimme läänineläinlääkärin kanssa juuri näiden ylätasanteen kissojen vieressä kissoja koskevista asioista, ja jatkoimme juttelua muista aiheista alakerran keittiössä kolmen muun kissan seurassa.
Havainnot kukoista ja kanasta (s. 7)
”Eikä ilmeisesti ollut tietoinen keväällä siipikarjan ulkonapitokiellosta.”
Mistä tällainen on lausuma keksitään? Siis viranomainen vetelee hatusta valheellisia olettamuksia eikä kysy ihmiseltä miten asia on ollut?
Havainnot ketusta (s. 7)
”Tarhassa on puinen koppi, jossa kettu kuulemma päivisin on aina piilossa.”
Kuulemma sinä valvontaeläinlääkäri nyt keksit aika paljon juttuja omasta päästäsi, sillä olen sanonut, että kettu on piilossa koska täällä on vieraita ihmisiä, en ole väittänyt että se pysyisi piilossa päivisin koska sellainen ei olisi totta. Se ei pelkää omaa talon väkeä, ei omia koiria, ja tottuu myös esim. kanilassa olleisiin työssäoppijoihinkin niin hyvin että hekin pääsevät kyllä kettua näkemään. Kettu on koko elämänsä elänyt ihmisen hoidossa ja hyvin tottunut niihin. Se on ensimmäiset vuotensakin viettänyt yleisölle avoimena olleessa kotieläinpihassa.
Sinä et meidän ketusta tee mitään pelokasta villieläintä, vaan otat vastuun siitä että käskit poliisin ampua täysin hyvinvoivan ketun tilanteessa jossa et ollut itse eikä kukaan muukaan viranomaisista nähnyt sitä edes kertaakaan elävänä. Ainoa viranomainen kuka sen ehti näkemään elossa oli poliisi joka sen ampui 30.10.2017, yksikään teistä eläinlääkäreistä ei tullut edes katsomaan minkä näköinen tai missä kunnossa kettu oli ennen kuin se oli jo kuollut!
Arviointi-osiosta (s. 9)
”Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSAn mukaan heikko lämpötilan ja ilmankosteuden hallinta altistaa kanit sairauksille.”
Miten asia, joka liittyy valtaviin, koneellisesti ilmastoituihin teollisuushalleihin, liittyy ulkonakasvatettaviin kaneihin, jotka elävät luonnollisessa ympäristössä ja ilmatilassa?
”Kanien pitopaikkojen vähimmäiskoon täyttymisessä on ollut myös puutteita. .. Liian pienissä häkeissä kani ei pysty toteuttamaan luontaista liikkumisen tarvettaan.”
Tämän saman tarkastuskertomuksen sivulla 3 lukee näin: ”Silmämääräisesti arvioiden suurimmalla osalla kaneista oli lainsäädännön minimin täyttävä häkin koko. Jotkut yksilöt olivat aivan liian pienissä häkeissä (Liite 1.3. Yleiskuvia, kuva 1, 4)”. Lihavoitu kohta minun korostamani.
Lainsäädännön minimistä on tässä tapauksessa sovellettu Valtioneuvoston asetusta koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta, joka ei kuitenkaan edes koske tuotantokaneja. Esimerkiksi tämän asetuksen vaatima minimitila lemmikkinä pidettäville kaneille: 2-3 kg kokoiselle kanille on 0,5 neliötä (ryhmässä pidettävälle kanille 0,25 neliötä/kani), ja 3-5 kg kokoiselle kanille 0,7 neliötä (ryhmässä pidettävälle 0,35 neliötä/kani). Näistä mitoistakin voi päätellä, ettei liian pienet häkit noin yleisesti ottaen ole olleet mikään ongelma meidän kaninpidossa. Yhtäkään häkkiä eläinlääkärit eivät myöskään ole mitanneet ja niissä olleita kaneja punninneet asioiden todentamiseksi.
”Tontin laitaosissa olevien koirien liikunnan tarvetta on laiminlyöty ja niiden häkit ovat siivottomassa kunnossa.”
Mihin perustuu väite, että koirien liikunnan tarvetta on laiminlyöty? Miten asiaa on selvitetty, ja miten se on todettu laiminlyödyksi?
Grönlanninkoirien ”häkit” ovat 55 neliön kokoiset, kummallakin koiralla omansa. Koirat painavat kumpikin max 30 kg. Tämän kokoisen koiran ulkotarhan vähimmäistilavaatimus Valtioneuvoston asetuksen mukaan on 10 neliötä, ja jos koirat laittaisi samaan tarhaan, se voisi olla vain 14 neliön kokoinen. Kummallakin koiralla on siis moninkertaisesti isompi tarha, kuin lain minimi vaatii.
Laitan uudestaan tämän kuvan grönlanninkoirien tarhoista, jotta näette miten ”siivottomassa” kunnossa nämä koirien ”häkit” olivat.
Kuuleminen 97/MN/2017 eli uhkauskirje
Tehtävä lukijalle
Etsi minulle tarkastuskertomuksesta 96/MN/2017 – tai ihan mistä tahansa selvinneestä informaatiosta tai asiakirjasta kuin haluat – mistä minun olisi pitänyt ymmärtää, että viranomainen harkitsee myös kissojen ja koirien hoitoon ottamista tai lopettamista eläinsuojelulain 44 § eli kiireellisten toimenpiteiden varjolla?
Tarkastuskertomuksen s. 6 ”Asunnon ilma oli hyvin tunkkainen ja raskas. Asunnossa on hyvin paljon kaikenlaista tavaraa” (osa kuvista kylmältä käyttämättömältä kuistilta), vai kenties ”Kaikki kissanhiekkalaatikot olivat täynnä ulosteita” (mutta kuva on vain yhdestä laatikosta joka ei ole täynnä ulosteita), vai sittenkin ”yläkerran tasanteella olevat kissat [2] näyttivät sairailta: karva oli kuivakkaa ja vartalo laiha”, josta syystä muuta vaihtoehtoa ei ole kuin vielä kaikki asunnosta löytyneet kuusi koiraa, kaikki kuusi kissaa, ja vielä ulkona asuvat kaksi koiraa kiireelliseen hoitoon?
Eläinten viemistä tullaan perustelemaan palotarkastajan asettamaksi väitetyllä asumiskiellolla, mutta kun se osoitetaan valheelliseksi tiedoksi, eläinten viemisen perusteena onkin kuitenkin ollut koirien ja kissojen pitopaikkojen väitetty lainvastaisuus. Joten näyttäkää minulle nyt näistä asiakirjoista se kohta, josta olisin voinut ymmärtää, että esimerkiksi kissat ovat meillä jotenkin lainvastaisissa oloissa, ja että ne voidaan sen takia minulta viedä. Koirista puhumattakaan.
Sillähän ei varmasti ollut mitään tekemistä asian kanssa, että kissat vietiin viranomaisen aviomiehelle hoitoon ja hän laskutti kissojen hoidosta 15 euroa per vuorokausi per kissa, ja kissoja oli kuusi kappaletta. Se on 90 euroa per vuorokausi tiliä, yksityishenkilönä toimivalle laskuttajalle jolle Porin kaupunki maksaa täysin kyselemättä ja ilmeisen verottomana ja sivukuluitta.
Tämän eläinten hoitoon ottamisen seurauksena tulen menettämään myös toisen grönlanninkoirista (Attu) sillä valvontaeläinlääkäri luovuttaa koiran sen entiselle omistajalle, sekä menetän yhden saksanpaimenkoiristani (Pessi) sillä luovutin sen hoitoon Pessin sijoittajalle, joka ei palauttanutkaan koiraa takaisin kun viranomaiset palauttivat muut eläimet minulle. Pessistä on käyty oikeutta jo uutiskynnyksen ylittävästi ja asia on edelleen keskeneräinen.
Ihmettelen kun näinkin julkisesti asiasta kirjoitat ja laitat mm. tarkastuskertomukset julkiseksi, mutta kuvista valikoit vain osan näkyviin… Mikäli tilossasi ei ole mikään mielestäsi huonosti, niin eikö kannattaisi kaikki tarkastuskertomuksen liitteiksi laitetut kuvat julkistaa.
Niin, eivätkö kuvat vastaakaan toteutettuja toimia? Mistä epäilet, että salaan nyt sellaiset kuvat, joilla toimet voitaisiin oikeuttaa? Esimerkiksi Turun hallinto-oikeudella on ollut koko materiaali kyllä käytössään asiaa arvioidessaan. Joka tapauksessa niin kauan kuin asian käsittely oikeudenkäynneissä on kesken, syy julkaisemattomuuteen saattaa olla siinä. Olen tähänkin artikkeliin kuitenkin valinnut sellaisia kuvia, joihin valvontaeläinlääkäri tekstissään viittaa. Joten en itse näe, että jotakin asiaa aivan erityisesti salailisin.