Vain viikko edellisestä käynnistä, Porin valvontaeläinlääkäri Nevanpää ja terveystarkastaja Grönroos tulivat taas tarkastuskäynnille 9.10.2017 tarkastamaan, että Nevanpään puhelimitse 2.10. antamat ”korjausmääräykset” on täytetty. Tarkastuskäynnistä ei tälläkään kerralla ilmoitettu asianosaiselle eikä varattu tilaisuutta osallistua siihen HL 39 § 1 momentin edellyttämällä tavalla. Nevanpää soitti minulle töihin sen jälkeen kun tarkastus oli jo suoritettu. Nyt hän sanoo, että kaikki kanit eivät (muka) mahdu koppeihin joita olemme laittaneet laidunhäkkeihin, joiden kanien puutteellisesta säänsuojasta olin ymmärtänyt viime kerralla olleen kyse. Kopit ovat kookkaita laastipaljuja, ja saman häkin kanit todellakin menevät sinne ihan samaan koppiin suojaan jos niin tuntevat tarvetta. Ihmettelen miksi eivät ilmoittaneet tulostaan kun viimeksi oli puhe että voisin olla mukana tarkastuksella, enkä ole saanut edes minkäänlaista paperia siitä viime käynnistä. Nevanpää sanoi jättävänsä postilaatikkoon sen edellisen tarkastuskertomuksen ja tästä tarkastuksesta tulee sitten uusi tarkastuskertomus. Sitä ei ole tähän päivään mennessä muuten tehty, tarkastuskertomusta 9.10.2017 suoritetusta käynnistä.

Tarkastuskertomus käynniltä 2.10.2017 oli siis jätetty postilaatikkoon 9.10.2017. Tiedoksiannossa on ruksitettu kohta, että se on annettu tiedoksi asiakirjan päiväyksen päivämääränä eli 2.10.2017. Muun muassa hallinto-oikeudelle ja poliisille tämä asiakirja on esitetty siten, kuin se olisi jätetty postilaatikkoon jo 2.10.2017. Tarkastuksessa kuulemma oli läsnä Teemu (joka herätettiin vasta tarkastuksen suorittamisen jälkeen) ja minä puhelimitse, vaikka minulle soitettiin vasta kun Teemulta saatiin puhelinnumero. On varattu aika kuulemiseen, jonka määräpäivä on 16.10.2017. Asiakirjan liitteenä on myös valitusosoitus, jonka mukaan toimien asianosainen voisi valittaa hallinto-oikeuteen – ja saada valituksensa bumerangina takaisin, koska minkäänlaista valituskelpoista päätöstä ei ole annettu – tämä asiakirja on tarkastuskertomus.

Tarkastuskertomuksessa on täytetty myös hallintopäätös-kohdat jokaista yksityiskohtaa myöten, mutta 1. sivun mukaan paperi on tarkastuskertomus, ei päätös, ja huomaamattomasti alakohdan ’päätös’-sanan perään on käsin kirjoitettu sana ’luonnos’. On listattu ESL 42 § mukaisia korjausmääräyksiä. Lukee ”Määräajat kaikille kohdille 9.10.2017”. Korjausmääräyksien, joita ei ole annettu lain vaatimalla tavalla valituskelpoisena päätöksenä eikä asianosaiselle millään tavoin kirjallisesti, täyttymistä on tultu tarkastamaan ennen kuin ”määräaika” edes on virallisesti päättynyt.

Saadessani näin käsittämättömän sekavan raportin ja yleisen kohtelun valvontaeläinlääkäriltä, joka lisäksi jo ensimmäisenä toimenpiteenä uhkaa eläinsuojelulain 44 § nojalla kanien lopettamisella ”puutteellisten säänsuojien” vuoksi, aloitan keskustelun Facebookin tuotantokaniaiheisessa ryhmässä. Käsitykseni sekavasta raportista vahvistuu kun ihmiset kysyvät minulta onko se päätös, ja että minun kannattaa tehdä kiireellinen toimenpiteen keskeytyspyyntö hallinto-oikeudelle. Hallintopäätös-kohtaahan ei Nevanpää ole ruksinut vaan asiakirja on tarkastuskertomus, joten minkäänlaista valitusoikeutta tai keskeytyspyyntöä asiassa ei voi tehdä Hallinto-oikeuteen.

Tässä kohtaa lähetän Nevanpäälle sähköpostia ja kysyn tarkennuksia asiaan. Koska Nevanpää ei vastaa sähköpostiin mitenkään, laitan kiireellisenä sähköpostia myös Lounais-Suomen Aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon yksikön päällikölle läänineläinlääkäri Jani Soinille, joka AVIn yhteystietojen perusteella myös vastaa alueensa eläinlääkärien toiminnasta tehdyistä kanteluista. Tämä kirjeenvaihtoni löytyy kokonaisuudessaan artikkelista Sähköpostikeskustelut AVIn läänineläinlääkärien kanssa.

2.10.2017 Porin valvontaeläinlääkäri Mari Nevanpää ja työparinsa terveystarkastaja Satu Grönroos tekivät meille ”Eläinsuojelulain 39 §:n 1 momentin mukaisen epäilyyn perustuvan tarkastuksen”. Tarkastus suoritettiin kokonaisuudessaan muun muassa kotirauhan suojaamalle alueelle eli välittömään pihapiiriin ja piharakennuksiin sisään, ja vasta tarkastuksen suorittamisen jälkeen soitettiin puhelinnumeroon joka selvitettiin pihassa olevan auton rekisterinumeron perusteella. Itse olin töissä, Teemu nukkui kotona yövuoron jäljiltä.

Laillinen peruste tarkastuksen suorittamiselle puuttuu kokonaan. Tarkastus on suoritettu ESL 39 § epäilyyn perustuvana tarkastuksena ilman että tällaista eläinsuojeluilmoitusta on ollut olemassakaan. Puhelimessa valvontaell kertoi minulle syyksi pellolla palelevista kaneista, jotka jokainen tietä pitkin kulkeva voi toki nähdä (siis ne kanit reilunkokoisissa laidunhäkeissään – ympäri vuoden ulkona asuvat kanit ei todellakaan palele lokakuussa). Jälkikäteen kuitenkin ilmoituksen sisällöksi onkin ilmoitettu ”joitakin kaneja pieneltä näyttävissä häkeissä omakotitalon pihalla”. Eläinsuojeluilmoitusta ei ole toimitettu asianosaiselle, ei poliisille eikä hallinto-oikeudelle, joten sitä ei ole olemassakaan.

Nevanpää antoi puhelimessa kuulemma ”määräyksiä”. Valvontaeläinlääkäri voi antaa määräyksiä vain hallintopäätöksenä. Jos hän olisi antanut suullisia määräyksiä, ne olisi viipymättä pitänyt antaa myös kirjallisesti. Pyysin että voisin olla mukana seuraavalla tarkastuksella (ei toteutunut).

Hallintolain 39 § mukaan ”asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa”, ja tämä oikeus koskee myös ilman ennakkoilmoitusta tehtävää tarkastusta. Kukaan viranomainen ei todellakaan tule tekemään minkäänlaista tarkastusta etenkään kotirauhan suojaamalle alueelle ilman että saat olla läsnä ja osallistua.

Tilanteen taustaa

Valvontaeläinlääkäri on esittänyt huolensa näkemyksensä mukaan kanien puutteellisista säänsuojista sekä esittänyt väitteitä, ettei kaikilla kaneilla olisi tarjolla ruokaa tai edes vettä. Kaksi kaninpoikasta oli löytynyt kuolleena.

Pellolla olevat kanit olivat tuolloin laidunhäkeissä, joita siirretään joka päivä häkin mitta eteenpäin eli kanit syövät heinää laidunhäkin rakenteen mahdollistavalla tavalla, eli isosilmäisen pohjaverkon ansiosta esteettä. Muissa häkeissä ja kiinteissä maapohjaisissa tarhoissa kuivikkeena käytämme syömäkelpoista olkea sekä kaikkien kanien pääruoka on luonnollisesti kuiva heinä. Lisäksi kanimme ruokitaan rehuseoksella (kaura, pelletti). Lokakuussa 2017 oli vielä täysin laiduntamiskelpoinen ruohotilanne ja laiduntavatkin kanit saavat aina täydennystä kuivaheinällä. Kaikilla kaneilla on häkeissään vesiastiat. Valvontaeläinlääkäri ei ole tarkentanut, montako kania on tavannut olevan ilman vettä. Esimerkiksi myöhemmän tarkastuksen aikaan hänelle joutui huomauttamaan että kanilla kyllä on vettä, koska vain ”ei nähnyt” sillä olevaa juomapulloa aitauksessaan. Tyhjänä tavattu vesiastia – ihan vaikkapa vesikupin kaatumisen vuoksi – ei kuitenkaan ole eläinsuojelulain vastainen tilanne.

Kaninpoikasia kuolee silloin tällöin, ikävä kyllä, ja myös täysin ilman ennaltanäkyviä oireita minkäänlaisesta viasta tai sairaudesta. Valvontaeläinlääkäri käyttää ilmaisua ”raatoja elävien kanien joukossa”, ikäänkuin häkeissä olisi ollut mätänemistilassa olevia jäänteitä. Valvontaeläinlääkärin itsensä ottamista kuvistakin näkee, että kuolleet kaninpoikaset olivat normaalin hyväkuntoisen näköisiä poikasia ja aivan äskettäin kuolleita. Näitä on silloin mahdoton ennakoida. Myöhemmillä tarkastuskäynneillä ei myöskään ole löytynyt enempää kuolleita poikasia.

Puhelimessa pyysin valvontaeläinlääkäriltä kirjallista paperia ja hän lupasi toimittaa tarkastuskertomuksen käynnistään. Ilmaisin myös tyytymättömyyteni etten voinut olla mukana tarkastuskäynnillä ja että haluan olla mukana uusintatarkastuskäynnillä. Heti samalla viikolla lisäsimme pellon laidunhäkkeihin kaneille kopit (häkit olivat kaikki katettuja jo entuudestaan) sekä muun muassa siivosimme paljon häkkejä joissa pehkukerros oli päässyt korkeaksi.

Ympäri vuoden ulkona asuvat kanit eivät palele lokakuun lämpimissä säissä. Valvontaeläinlääkärille on myös tehty selväksi että kanit ovat tuotantokaneja joista iso osa menee teuraaksi ennen talvipakkasia, sekä kerrottu millaisia toimenpiteitä talvikauteen siirtyminen sisältää kanien sijoittelun osalta.